Talouselämä
  Perjantai 3.9.2010
Etusivu Sijoittaminen Yrityskaupat Talouselämä 500 Kirja-arviot Keskustelu Pörssi  
Etusivu Etsi ehdokas Kaikki ehdokkaat  
Takaisin  Takaisin

Ehdokas: Aija Salo, 29


Aija Salo

Ehdokasnumero:
66

Puolue:
Vihreät De Gröna

Vaalipiiri:
Uudenmaan vaalipiiri

Kotisivut:
http://www.aijasalo.fi/

Ehdokkaan kirjoittama kuvaus:
Työskentelen Seta ry:n pääsihteerinä. Edellinen työni oli Naisasialiitto Unionin vs. pääsihteerin tehtävä.
Olen Vihreiden ehdokas Uudellamaalla. Vaaliteemani ovat sukupuolten tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla, perheiden yhdenvertaisuus, ihmisoikeuskysymykset kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, kielivähemmistöjen ja maahanmuuttajien oikeudet, opintorahan korottaminen, köyhyyden vähentäminen osana turvallisuuspolitiikkaa, kulttuurin ja kuntoliikunnan tukeminen, nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä toimivat joukkoliikenneyhteydet ja ympäristön kannalta kestävä yhdyskuntasuunnittelu Uudellamaalla.
Olen akavalaisen SVAL:n liittovaltuuston varapuheenjohtaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-lautakunnan jäsen ja sisäministeriön alaisen Poliisiasiain neuvottelukunnan jäsen. Aikoinaan olin SYL:n hallituksessa ja pitkään HYY:n edustajistossa. Olin huippu-urheilumaailmaa arvostelleen Antiolympiakomitean puheenjohtaja 1998-99 ja Helsingin yliopiston Maan ystävien (Hymy) perustajajäsen.
Jag växte upp i St Michel i södra Savolax men är tvåspråkig efter att ha bott i Sverige och sedan ha haft en finlandssvensk sambo i några år. Mina valteman finns att läsa på svenska på min webbsida.


Kysymykset

Lyhyt tulkintaohje

Tulkintaohjeet:

Osumatarkkuusprosentti on 100 mikäli olet täysin samaa mieltä ehdokkaan kanssa ja 0 mikäli olet täysin erimieltä.

Prosenttiarvot on laskettu painotetusti siten, että nelikenttäkysymyksien painoarvo on kaksinkertainen janakysymyksien painoarvoon verrattuna. Näin toimitaan, koska nelikentässä arviointi tapahtuu sekä vaaka- että pystysuunnassa.

Sulje ohje

A. SUOMEN KILPAILUKYKY

  1. Työaikaa pitää pidentää
  2. Työn verotusta tulee keventää.
  3. Yritysten verotusta tulee keventää.
  4. Koulutukseen ja tutkimukseen on suunnattava lisää määrärahoja.
  5. Työperäistä maahanmuuttoa tulee lisätä
  Omat vastaukset       Ehdokkaan vastaukset
1d

Ehdokkaan kommentit kysymysryhmään

1. Enemmän aikaa, vähemmän roinaa. Todellisia työaikoja tulisi lyhentää, ei pidentää. Palkattomat ylityöt ja työntekijöiden jatkuva joustaminen ovat pois perhe-elämästä. 2. Pienituloisten työn verotusta voidaan keventää, mutta kokonaisveroastetta ei pidä alentaa. Pääomatulojen verotuksen nostoa on harkittava. Verotuksen painopistettä voidaan siirtää ympäristö- ja haittaverojen suuntaan. 3. Yritykset hyötyvät yhteiskunnan kustantamasta koulutuksesta, infrastruktuurista ja palveluista. On oikeudenmukaista, että yritykset maksavat veroja. Kirkon yrityksiltä perimä yhteisövero voitaisiin kuitenkin muuttaa kirkon saamaksi valtionavuksi, jotta kirkkoon kuulumattomien yrittäjien ei tarvitsisi maksaa kirkolle. 4. Koulutuksen laatu on turvattava riittävällä julkisella rahoituksella. Opinto-ohjausta on lisättävä. Yliopistoissa on liian vähän opettajia. Tutkimuksen riippumattomuus edellyttää julkista rahoitusta. Apurahansaajien sosiaali- ja eläketurvaa on parannettava. 5. Maahanmuuttoa ei pidä rajoittaa vain "työperäiseen" maahanmuuttoon. Turvapaikanhakijoita ja pakolaisia voidaan ottaa Suomeen nykyistä enemmän. Perheiden yhdistäminen on saatava toimimaan nykyistä paremmin. Toisessa maassa myönnetyt perheoikeudet, kuten samaa sukupuolta olevien avioliitto ja adoptio, on tunnustettava Suomessa.

B. VEROTUS

  1. Alkoholivero
  2. Ansiotulovero
  3. Arvonlisävero
  4. Ruoan arvonlisävero
  5. Autovero
  6. Kiinteistövero
  7. Perintövero
  8. Polttoainevero
  9. Pääomatulovero
  10. Yhteisövero
  Omat vastaukset       Ehdokkaan vastaukset
1d

Ehdokkaan kommentit kysymysryhmään

Olen Iloiset veronmaksajat -yhdistuksen jäsen. 1. Väkevän viinan veroa pitää nostaa. 2. Pienituloisten työn verotusta pitää alentaa. Verotuksen painopistettä voidaan siirtää ympäristöverotukseen. Kokonaisveroastetta ei pidä laskea. Verotus turvaa hyvinvointipalvelut. 3. On hyvä, että tiettyjen palvelujen arvonlisäveroa on alennettu. Alennuksen laajentamista muihinkin pääasiassa pienyrittäjien palveluihin on harkittava. 4. Ruoan arvonlisäveron alentaminen auttaisi köyhimpiä. Luomuruoalle voisi olla alempi vero kuin muulle ruoalle, jos kilpailusäännöt sallisivat sen. 5. Tämä on hankala kysymys. Uusien autojen korkea verotus pitää autokannan vanhana, mikä on ympäristölle haitallisempaa. Toisaalta autojen määrän lisääntymisestä on suurta haittaa ympäristölle. Citymaasturit ovat kauhistus: eihän kaupungissa tarvitse maasturia! 7. Perintöveron porrastusta tulisi muuttaa niin, että lähisukulaisten perintöverotus alenisi. Perintövero pitää kuitenkin säilyttää. 8. Ekologisemmille polttoaineille pitää myöntää verohelpotuksia, jotta liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä. 9. Suurituloiset saavat paljon pääomatuloja ja keinottelevat muuttamalla antiotuloja pääomatuloiksi alemman verotuksen takia. Pääomatuloverotuksen korotuksella tätä voitaisiin ehkäistä ja siten tehdä verotuksesta oikeudenmukaisempaa. 10. On outoa, että yritykset joutuvat maksamaan veroa kirkolle. Yhteisöveron sijaan kirkolle voitaisiin myöntää valtionavustusta kokonaisverotuloista tiettyjen palvelujen hoitamisen perusteella (esim. hautauspalvelut).

C. YKSITYINEN TALOUS

  1. Perintöveroa ei pidä periä alle 25 000 euron varallisuudesta.
  2. Alle 1 000 euron osinkotulot pitää vapauttaa osinkoverotuksesta.
  3. Kiinteistöveroa pitää periä myös maa- ja metsätalousmaasta.
  4. Ansiotuloveron kevennykset tulee kohdistaa pienituloisiin (alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevat).
  5. Äitiys- ja vanhempainlomasta aiheutuvat kustannukset tulee kattaa kollektiivisesti verovaroista.
  Omat vastaukset       Ehdokkaan vastaukset
2d

Ehdokkaan kommentit kysymysryhmään

1. Lähisukulaisten perintöverotusta tulee alentaa etenkin pienimpien perintöjen kohdalla. Perintöveroa ei pidä poistaa kokonaan näiltäkään. 4. Pienituloisille suunnatut veronkevennykset tulevat tarpeeseen. Verotuksen painopistettä voidaan siirtää ympäristöverotukseen. Pääomatuloja voitaisiin verottaa enemmän. 5. Ne vanhemmuuden kustannukset, joista vastaa nykyisin vanhempainvapaata käyttävän vanhemman työnantaja, pitää jakaa kaikkien työnantajien kesken. Valtio vastatkoon siitä osuudesta, josta se nykyisinkin vastaa (esim. päivärahat ja perhepalvelut). Samaa sukupuolta oleville pareille pitää myöntää vanhempainetuudet samoin perustein kuin muille (mm. isyyslomaa vastaava vapaa).

D. JULKINEN TALOUS

  1. Valtion tulee seuraavalla vaalikaudella vauhdittaa kuntaliitoksia vaikka pakottamalla.
  2. Julkisen terveydenhuollon pitää lisätä ostopalvelujen käyttöä.
  3. Korkeakouluissa pitää ottaa käyttöön lukukausimaksut kaikille.
  4. Korkeakoulujen tulee hankkia nykyistä enemmän yksityistä rahoitusta.
  5. Kolmikantayhteistyöstä on luovuttava.
  Omat vastaukset       Ehdokkaan vastaukset
1d

Ehdokkaan kommentit kysymysryhmään

1. Kuntien itsemääräämisoikeus ja alueen asukkaiden kuunteleminen ovat tärkeitä. Kunnille pitää antaa myönteisiä kannustimia yhteistyöhön ja mahdollisiin liitoksiin. 2. Hoitotakuun toteutuminen on turvattava. Siihen voidaan käyttää itse tuotettuja palveluja tai ostopalveluja. Erityisesti mielenterveyden osalta hoitotakuun toteutuminen on pahasti kesken. 3. Koulutuksen pitää olla ilmaista kaikille, jotta kaikilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet saada koulutusta. Lukukausimaksujen myötä vain rikkailla olisi mahdollisuus opiskella. 4. Tutkimuksen ja koulutuksen riippumattomuus taataan paremmin julkisella rahoituksella. Yksityinen rahoitus ohjaa joskus liikaa tutkimusaiheita ja jopa tutkimustuloksia, ja asettaa eri korkeakoulut erilaiseen asemaan. Yksityinen rahoitus on kuitenkin väistämättä osa nykyistä korkeakoulujen rahoitusta, ja sitä pitää säädellä asianmukaisesti. 5. Tulosopimusneuvottelut ovat hyvä käytäntö kattavien työehtosopimusten saamiseksi mahdollisimman monille aloille. Paikallisen sopimisen määrää ei pidä lisätä. Työmarkkinajärjestöjen vaikutusvalta lainsäädäntöön on sen sijaan nykyisin joskus liian iso. Esimerkiksi vanhemmuuden kustannusten jakaminen ja samaa sukupuolta olevien parien oikeudet työelämässä ovat valitettavasti hidastuneet työnantajapuolen konservatiivisten asenteiden takia. Itse olen aktiivinen akavalaisessa Suomen Valtiotieteilijöiden Liitossa.

E. ELÄKKEET

  1. Nykyisiä eläke-etuuksia tulee leikata.
  2. Sekä työnantajan että työntekijän lakisääteisiä työeläkevakuutusmaksuja tulee korottaa.
  3. Työeläkeyhtiöiden on saatava ottaa nykyistä suurempia sijoitusriskejä tuottojen parantamiseksi.
  4. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotukea tulee laajentaa.
  5. Opintotukijärjestelmää pitää muuttaa, jotta se kannustaa valmistumaan nykyistä nopeammin työelämään.
  6. Eläkkeelle siirtymisen ikää pitää nostaa.
  Omat vastaukset       Ehdokkaan vastaukset
1d

Ehdokkaan kommentit kysymysryhmään

Eläkejärjestelmän kehittämisessä on otettava huomioon eläkeläisten määrän tuntuva kasvu lähivuosina ja nykyisten nuorten eläkkeiden turvaaminen. 1. Pienituloisimpien eläkeläisten eläkkeitä pitää korottaa. Ks. myös edellinen kohta. 2. Eläkeläisten määrän kasvu ja nykyisten lasten ja alle 45-vuotiaiden eläkkeiden riittävyys on ennakoitava. Maksuja voidaan korottaa, jos se on tarpeen eläkepommin välttämiseksi. 3. Työeläkerahastot tuottavat jo nyt kohtuullisesti. Rahastoituja eläkevaroja ei pidä riskeerata. 4. Eläkkeet pitää turvata ensisijaisesti kaikille yhteisellä eläkejärjestelmällä. 5. Opintorahaa pitää korottaa, jotta se riittää elämiseen ja jotta opiskelijat voivat keskittyä opiskeluun. Nykyinen 55 kuukauden opintotuki asumislisineen on järkevä järjestelmä. Opintolainan osuutta ei pidä lisätä. 6. Työssä jaksamista ja työhyvinvointia pitää tukea, jotta useampi jaksaisi ja haluaisi jatkaa työssä edes eläkeikään saakka. Ihmisen elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin työ. Eläkkeelle siirtymisen on hyvä tapahtua sellaisessa vaiheessa, että sen jälkeen jaksaa vielä elää itselleen ja iloita elämästä.

F. ENERGIA

  1. Valtion pitää puuttua Fortumin määräävään markkina-asemaan.
  2. Suomen pitää lisätä energiantuontia Venäjältä vahvistamalla siirtokapasiteettia.
  3. Suomen pitää lisätä energiantuontia Pohjoismaista vahvistamalla siirtokapasiteettia.
  4. Suomeen pitää rakentaa kuudes ydinvoimala.
  5. Valtion tulee tukea uusiutuvien kotimaisten energialähteiden käyttöä.
  6. Valtion tulee tukea bioenergian (esimerkiksi biodieselin, pellettien) käyttöä.
  Omat vastaukset       Ehdokkaan vastaukset
2d

Ehdokkaan kommentit kysymysryhmään

Nykyinen hallitus ei ole tehnyt riittävästi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja Suomen energiantuotannon ja -kulutuksen muuttamiseksi ekologisesti kestävämmäksi. Jos uusiutuviin energianlähteisiin investoidaan riittävästi, niillä voidaan tuottaa suuri osa Suomen energiantarpeesta. Uusiutuvat energiamuodot, kuten tuulivoima, työllistävät suhteellisesti selvästi enemmän kuin ydinvoima. Jo niihin investoidaan riittävästi, niillä pystytään myös tuottamaan uutta energiakapasiteettia nopeammin kuin ydinvoimalla. Sähkön ja polttoaineen ei tarvitse olla halpaa. Lämmitykseen ja eristykseen esimerkiksi omakotitaloissa olisi käytettävissä jo nykyisin energiatehokkaita ratkaisuja, jotka säästäisivät energiaa. Ydinvoima on riskialtis energianlähde, jonka raaka-ainetuotanto (uraaninlouhinta) on kytköksissä ydinaseteknologiaan. Suomen pitää kantaa vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnasta ja kestävästä energiapolitiikasta myös maailmanlaajuisesti.


 ZEF Solutions Oy    Copyright © 2007 ZEF Solutions Oy. Palautetta vaalikoneesta: talousvaalikone@zef.fi.